Kiitos juhlavuodesta!

Erään urheiluselostajan kuuluisaa viisautta lainatakseni: ”Se oli siinä!

Suomen itsenäisyyden ja reformaation merkkivuodet sattuivat ainutlaatuisella tavalla samalle vuodelle. Vuodelle 2017 asetettiin monenlaisia unelmia ja tavoitteita. Miten tavoiteissa onnistuttiin? Missä mentiin eteenpäin? Entä minkä kanssa saamme vielä tehdä työtä? 

1. Yhteys ja yhdessä tekeminen

Virallinen Suomi100 -juhlavuoden teema oli ”Yhdessä”. Teemavalinta oli erittäin osuva. Suomi ei juhlinut ensisijaisesti sotilasparaatein ja ilotulituksin, vaan juhlavuoden valtakunnallisena tavoitteena oli tukea tavallisten ihmisten aloitteellisuutta ja paikallista yhdessä tekemistä. Tämä toimintamalli loi kannustavan ja osallistavan ilmapiirin vuoden suunnitteluun.

Juhlat ja teema- tai merkkivuodet ovat myös mahdollisuuksia suurempien tavoitteiden saavuttamiseen, kuten yhteyden rakentamiseen hankkeiden ja tapahtumien kautta.

Yhdessä tekeminen on kivaa! 

Paras muisto yleensä jää projekteista, joiden rakentamiseen saa itse jollain tavalla osallistua. 

Suomessa on yhä elävä kansalaisyhteiskunta ja talkooperinne - tavallisten ihmisten ruohonjuuritason aktiivisuutta. Iso osa tästä on seurakuntien toimintaa. Myös vapaiden suuntien kristityt ja seurakunnat olivat todella aktiivisesti mukana rakentamassa juhlavuoden kokonaisuutta. Juhlavuosi inspiroi mm. uutta musiikkia sekä järjestämään konserttikiertueita, luentoja ja tapahtumia kaikenlaisissa paikoissa kauppakeskuksista kouluihin ja toreilta Turkuhalliin.
 
Seurakuntien ja kristittyjen yhteyden tila vaihtelee toki paljon paikkakunnittain. Loppujen lopuksi kaikki palautuu ihmissuhteisiin sekä yksittäisten ihmisten aloitteellisuuteen. Suurtenkin hankkeiden takaa löytyy usein lopulta vain yksi, tai muutama ”hurjapää”. 

Miten ylipäänsä löydämme toisemme nykyajassa, se on kipeä tulevaisuuden kysymys. Maassamme on edelleen valtavasti yksinäisyyttä ja yksin puurtamista sekä yksilöiden, että myös laajemmalla, esim. kokonaisten kaupunkien, seurakuntien ja järjestöjen tasolla.

Yhteyttä pyrittiin rakentamaan myös mm. kieli- ja kulttuurirajen yli. Tässä varmasti jäi vielä tehtävää ja seurakunnalla on tärkeä rooli!


2. Älä unohda! 

Toiseksi tärkeäksi tavoitteeksi vuodelle nousi historiamme muistaminen ja ”eläväksi tekeminen” koko kansalle, myös nuoremmalle sukupolvelle. Suomen historia ja reformaation (so. Raamatun, seurakunnan jne.) merkitys siinä näkyivät monin tavoin, radio- ja TV-ohjelmissa, kirjoissa ja tilaisuuksissa yliopistoista alkaen. Uskonpuhdistusta ja sen vaikutusta Suomeen tutkittiin eri näkökulmista mm. kahdessa laajassa tutkijaverkostossa, joissa oli mukana tutkijoita ainakin Helsingin, Turun ja Joensuun yliopistoista. 

Emme saa olla juurettomia ja unohtaa sitä, mistä on peräisin se hyvä, mikä meillä nyt on. Ilman menneisyytemme tuntemista olemme vaarassa hukata tulevaisuutemme. Suomi on tilastollisestikin todettuna hyvä maa. Koetellaan kaikki ja pidetään kiinni siitä, mikä on hyvää. 

Raamattu_nega.png

Katso ja kuuntele lisää esim: 
- Kirjoja reformaatiosta ja sen vaikutuksesta Suomeen
- Armoa2017 -podcast (Radio Dei)
- Suomi on suomalainen, Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen TV-sarjat YLE Areenassa.
- Protestanttinen uskonpuhdistus -TV-sarja (AlfaTV)
- Reformaation historia ohjelmasarja (YLE Areena)
- Tilastokeskuksen Suomi 100 -tilastot


3. Rukous - Suomessa ja Suomen puolesta

Suomessa rukoillaan yhdessä enemmän kuin ennen, minkä myös pääministeri Kristuspäivässä kertoi havainneensa. Jos juhlavuosi toi meidät yhteen rukoilemaan - ja etenkin jos tämä rukous jatkuu - voidaan sanoa, että juhlavuosi saavutti jotain todella merkittävää. Tästä on hyvä ja tärkeä mennä eteenpäin.

Miten sinun paikkakunnallasi rukoillaan yhdessä? 

Kristuspäivän rukoussähköpostilistalle voit liittyä osoitteessa www.kristuspaiva.fi/liity 


4. Emme ole yksin

Suomi on syntynyt ”vieraiden varassa” – ja toisaalta Suomi ja suomalaiset ovat olleet myös siunauksena monille muille kansoille. Emme ole yksin maailmassa. Nyt kun moni maa on ”peukuttanut” meitä, jo ensi vuonna on meidän vuoromme siunata muita. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhliaan vuonna 2018 viettävät mm. naapurimaamme Viro, Latvia ja Liettua.


Miten tästä eteenpäin? palautetta? ideoita? 

Mitä opimme juhlavuodesta? Mitä tavoitteita jäi saavuttamatta? Mitä voisimme tehdä tulevaisuudessa, yhdessä? Kysymyksiä jäi paljon, ja ehkä se on hyväkin, että tästä jäi pieni nälkä... 

Haluatko antaa palautetta tai lähettää tulevaisuuteen suuntautuvia ideoita Suomen Evankeliselle Allianssille? Yhteystiedon löydät viestin lopusta. Laadimme palautteen antamista varten myöhemmin myös pienen nettikyselylomakkeen. 

Kiitos sinulle juhlavuoteen osallistumisesta ja aktiivisuudestasi!  Juhlavuosi päättyy, mutta "se ei todellakaan ollut siinä!" 

Katso myös Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timosen kiitosvideo Tästä tuli vuosisadan keikka!” 

Hyvän joulun ja uuden vuoden 2018 toivotuksin, 

Tapio Luoma-aho
Juhlavuosikoordinaattori
Suomen Evankelinen Allianssi
www.suomenea.fi
email. tapio.luoma-aho@suomenea.fi